top of page

Selviääkö keski-ikäinen ylipainoinen sohvaperuna treeneistä hengissä?

Se taisi olla ensimmäinen kysymykseni Danille, kun soitin kyselläkseni hieman lisätietoja Muay Boranista, peruskurssista ja treeneistä ylipäätään.


Kimmokkeen peruskurssille olin saanut duunikaverilta (kiitosta vaan Markus!), kun erehdyin mainitsemaan, että tarttis varmaan jotain liikuntaa alkaa harrastamaan. Periklassinen uuden vuoden kunnonkohotuslupaus oli siis ajatuksissa :D


Ei ihan ihannevartalo

Kynnys mukaan lähtemiseen oli sangen korkealla, sillä en todellakaan ollut mikään valioyksilö kunnon puolesta. Keski-ikä lähestymässä, painoa 130 kg ja liikunta oli rajoittunut lähinnä sohvan ja jääkaapin välille jo vuosikausia. Pohjakunto oli kirjaimellisesti nolla.


Ratkaisuja johonkin suuntaan oli kuitenkin tehtävä, jos niitä vielä meinasi tehdä. Lenkkeilyt, kuntosalit ja muut aiemmin kokeillut liikuntamuodot eivät olleet jaksaneet motivoida pitkään. Mitään kamppailulajien kaltaistakaan en ollut aikaisemmin harrastanut, joten käsitys lajistakin oli varsin ohut.


Jokin Muay Boranissa kuitenkin kiehtoi ja Danikin vakuutteli, että ihan kaikenikäistä väkeä treeneissä käy ja harjoitteet on aina sovitettavissa kunnon ja osaamisen mukaan. Mitään aiempaa taustaa ei tarvita, mukaan vaan. Vähänhän se hirvitti, mutta ilmoittauduin peruskurssille.


Itsepäisyys korvaa kunnon puutteen

Ei tullut sohvaperunalle kuolema, mutta olihan se kunto umpisurkea. Alkuun ei jaksanut edes alkulämpöjen läpi, vaan välillä oli pysähdyttävä puuskuttamaan. Onneksi peruskurssin tekniikat ja harjoitteet ovat kirjaimellisesti perusteita - mukana pysyy, vaikka ei ole hajuakaan mitä on tekemässä :D


Jo ensimmäisestä treenistä lähtien oli kuitenkin päivänselvää, että tässä on sitä jotain, mitä en ole aiemmin löytänyt. Tätä haluan tehdä ja oppia, vaikka henki menisi. Myös seuran loistava yhteishenki ja kannustava asenne paistoi läpi kaikesta.


Kaikista fyysisistä rajoitteista ja lihasten kolotuksesta huolimatta peruskurssi oli lopulta helppo puskea läpi juurikin IMBA:n porukan ja muiden kurssilaisten vuoksi - tässä seurassa on helppo motivoitua.


Treeniä koronan varjossa

Olin juuri aloittanut jatkokurssin, kun korona iski.


Koronarajoitusten vaikutus urheiluseurojen toimintaan oli tuhoisa. Treenit tyssäsivät kuin seinään. Tilanteen epävarmuus teki toiminnan jatkamisen lähes mahdottomaksi. Rajoitukset seurasivat toisiaan.


IMBA:ssa treenailu haluttiin kuitenkin mahdollistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Dani polkaisi pystyyn videotreenit, jotta jäsenet voisivat jatkaa treeniä kotoa käsin. Rajoitusten niin salliessa siirryttiin treenaamaan pitkillä turvaetäisyyksillä ulkona ja lopulta pienryhmissä salilla. Seuran ja jäsenten venyminen vaikeassa tilanteessa oli ihailtavaa.


Onneksi rajoitukset lopulta poistuivat, sillä se mahdollisti kansainvälisen IMBA Summer Gathering 2022 -tapahtuman järjestämisen Italiassa. Paahtavasta säästä huolimatta viikko treenileirillä, ja jokunen päivä turistina Roomassa, oli kertakaikkisen upea kokemus, joka pyyhkäisi ainakin omalta osaltani koronat historiaan.



Stressaavan työn vastapaino

Muay Boranista on jo muodostunut merkittävä osa elämää ja haastavan asiantuntijatyön tärkeä vastapaino. Fyysinen, monipuolinen ja keskittymistä vaativa treeni hauskassa seurassa tyhjentää pollan tehokkaasti. Siinä sivussa kunto, liikkuvuus, koordinaatio ja voima ovat kehittyneet huimasti.


Tekeminen on myös omalta osaltani muuttunut aiempaa tavoitteellisemmaksi, joten olen hyödyntänyt mm. Danin Personal Trainer -palveluja harjoittelua tukemaan.


Samalla Muay Boranin rikas historia ja syvyys on alkanut kiehtoa aina vain enemmän. Oppimista riittää kirjaimellisesti loppuelämäksi.



Jos hauska ja monipuolinen laji kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan. Meillä kaikki treenaavat oman kuntotasonsa mukaisesti.



bottom of page