Kirjoittanut: Markus Paasirova
Kovaa treeniä, paljon uutta oppia ja ystäviä ympäri maailmaa. Lue Markus Paasirovan kertomus treenileiriltä Italian Costacciarosta!
Viikko 29, vielä muutama työpäivä jäljellä ennen siirtymistä Italian maisemien syleilyyn.
Aloitin Muay Boranin tammikuussa 2015, minkä jälkeen olen ollut aivan koukussa lajiin. Ensimmäisenä vuonna oli jo mahdollisuus lähteä (kuulemma) huikeaan reissuun Italiaan ja ottaa oppia lajin parhailta.
Kuulin jo etukäteen seuran maestrolta ja muilta seuran kävijöiltä mitä uskomattomampia tarinoita ja kokemuksia. Isoin yhdistävä tekijä oli heissä se energia, mitä matkasta saivat ja jakoivat palatessaan reeneihin.
Siirrytään takaisin viikolle 29. Monen moisia kysymyksiä velloi sisälläni. Olenko riittävän hyvä? Riittääkö kunto? Miten ihmiset ottaisivat minut vastaan? Pystynkö oppimaan muiden mukana?
Sunnuntaipäivä koitti, ja startattiin auto kohti lentokenttää. Kentällä tapasimme koko Suomen jengin, joka oli lystikästä tarmoa täynnä.
Team Finland: Dani Warnicki, Anni Paavilainen, Casimir Warnicki, Janne Warnicki, Timo Komulainen ja minä.
Oli jo alusta asti selvää, että tämä jengi varmasti tulee toimeen keskenään ja hioutuu yhteen matkan aikana.
Pääsimme turvallisesti Roomaan, AirBnB:n kautta oli varattu majapaikka ensimmäiselle yölle, joka toimi kun nenä päähän ja ilta sujui mutkattomasti hyvän ruuan ja juoman parissa.
Viikko 30, maanantai
No nyt sitten käytiin aamulla hakemassa kaupasta vähän lisäruokaa reissulle. Peloteltu on että reenataan kovaa, niin pitää myös tankata.
Kuumuus oli ”Lucifer”-tasoa, joten ei ollut helppoa tämmöiselle lapinveren omaavalle yksilölle.
Tapasimme kahvilassa osan muita maita edustavia IMBA:n jäseniä. Olo oli hyvinkin jännittynyt, mutta nopeasti laantui, kun ihmiset tosissaan ottivat heti jo hyvin vastaan. Bussimatka kesti 3 tuntia, mutta meni nopeasti ja alkoi avautua jylhät maisemat lähestyessämme Costacciaroa. Tämä lähes laaksomainen maisema vei jalat alta jo heti mennessään.
Hyppäsimme bussista pihalle ja lähes välittömästi meitä pyydettiin vaihtamaan vaateita harjoitteluun sopivammiksi.
Tulopäivänä pidettiin muistaakseni noin 3,5h tunnin reenit – aikas massiiviset näin heti tulopäivänä, mutta selvittiin ja mieli oli raukea kun päästiin nukkumaan.
Seuraava päivä alkoi kyselyllä ”Hard training or medium?”. Hardia kaikki huusi, taisin minä ensimmäisten joukossa, ja sitten muuttui kapellimestarilla tahdit puikoissa ja alettiin reenaamaan. Päivän aiheena olivat pehmeät vastaan kovat tyylit, Muay Kiao vs. Muay Lak. Tarkemman kuvauksen leirin ohjelmasta löydät tekstin lopusta.
Aamut alkoivat lähes samalla tavalla klo 8: kahvi naamaan ja juoksulenkille. Juoksulenkki tosin oli yhdistettynä aina johonkin liikesarjalämmittelyyn.
Jokaisena päivänä oli kolmet reenit kestoltaan 2,5–3h. Ensimmäinen 8–9h reenit kun oli ohi, oli toki vähän äitiä ikävä. Ei ollut helppoa Lucifer-helteessä opiskella Muay Boranin syntyjä syviä. Henkisesti äärimmäisen raskasta ja fyysisesti erittäin raskasta.
Tuntui joka päivä kuin olisi jyrän alle juossut. Joka ilta kun päänsä tyynyyn laittoi, tiesi ihminen tehneensä hurjasti. Ja olihan se lopulta äärimmäisen palkitsevaa niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Sitä jaksoi loppuun asti, ja se raukeus ja itsensä voittamisen huuma on jotain sanoin kuvaamatonta.
Sitä miltei luovutti, mutta aina uutta vaihdetta silmään ja se este ylittyi nopeammin kuin uskoikaan.
Leirillä upeaa oli myös vapaa-aika, jota kylläkin reenien pituuden vuoksi ei hirveästi jäänyt. Mutta suoraan sanottuna tämmöisten hardcore-päivien jälkeen ei sitä paljoa kaivannutkaan. Ainoa, mikä illalla oli mielessä, oli ruoka ja oma sänky.
Kiteytettynä tapasin uskomattomia ihmisiä isolla sydämellä, ja lämminhenkinen yhteisö otti vastaan kuin oman perheenjäsenen.
Oli kunnia kuulua IMBA-perheeseen ja kokea niitä asioita yhdessä koko porukan kesken. Hurja nähdä, että joukko ihmisiä ympäri maailmaa tulee näin upeasti toimeen keskenään ja saa luotua elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Toivon todella näkeväni kaikki uudestaan. Tämä matka jatkuu ja syvensi minun ajatustani Muay Thai Boranin harjoitteluun ja siihen tekemiseen tuli varmuutta, että tämä seura on se missä varmasti tulen ison osan ajastani käyttämään.
Me kaikki olimme voittajia. Huom: aivan kaikki. Kiitos Marco De Cesaris ja Dani Warnicki, minun maestroni.
Leirillä opittua
Voidaan karkeasti sanoa, että pohjois-thaimaalainen Muay Korat -tyyli on kova tyyli (Muay Lak), kun taas etelä-thaimaalainen Muay Chaiya on pehmeä tyyli (Muay Kiao). Nyt emme käsittele muita tyylejä yksinkertaistamisen vuoksi.
Jälkimmäinen tyyli sopii hyvin kevytrakenteisille ja pienille taistelijoille. Se on lähitaistelutyyli, joka painottaa kehon luontaisesti kovimpia kohtia, kyynärpäitä ja polvia sekä välttää käyttämästä voimaa voimaa vastaan. Pyörivät sekä sivuttaissuuntaiset liikkeet ovat Muay Chaiyassa tyypillisiä.
Sen sijaan Muay Korat sopii hyvin vahvarakenteisille ja pitkille. Tyylissä taistellaan etäältä pyrkien kuitenkin suoraviivaisesti etenemään tilanteissa kohti viimeistelyä. Joka tapauksessa molempien tyylien ymmärtäminen on elintärkeää, jos haluaa kehittyä huipulle Muay Boranissa.
Leirin alussa kävimme huolellisesti läpi Muay Boranin perusteet, jotta jokainen leirille osallistuja kokemukseen katsomatta voisi harjoitella kunnolla ja kehittyä niin paljon kuin mahdollista loppuleirin aikana. Leirillä nimittäin käytiin erittäin paljon asiaa läpi, esimerkiksi Combat Mae Maita, Combat Muay Pramia ja Muay Lert Ritiä.
Lyhyesti sanottuna Combat Mae Maissa perinteiset vastahyökkäystekniikat ovat riisuttu ylimääräisestä koristeellisuudesta, mikä tekee tekniikoista realistisia taistelussa käytettäväksi. Ne ovat käytännössä syntyneitä: suoraviivaisia, tehokkaita ja tilanteeseen mukautuvia. Sama "suodatin" pätee Combat Muay Pramiin, jossa on kyse perinteisestä lähitaistelusta ja pystypainista.
Muay Lert Rit on puolestaan syntynyt puhtaasti silloisen Siamin sotilaseliitin käyttöön ilman taiteellisia tai urheilullisia elementtejä. Muut thai-taistelutaidot, kuten myös thainyrkkeily ovat saaneet alkunsa tästä sotilasjärjestelmästä. Muay Lert Rit eroaa kuitenkin suuresti tästä kuuluisasta modernista urheilumuodosta. Tärkein ero on, ettei sen tarkoitus ole hyvähenkinen urheilukäyttö. Muay Lert Ritissä harjoitellaan hyödyntämään kahdeksaa energiaprinsiippiä maksimaalisen (biomekanisen) voimantuotannon aikaansaamiseksi taistelutilanteissa.
Energiaprinsiippejä hyödynnetään tekniikoissa, joiden tarkoituksena on eliminoida vihollinen mahdollisimman nopeasti. Käytännössä kaikki tekniikat opeteltiin ensin sooloharjoittelemalla (vrt. varjonyrkkeily). Sen jälkeen laitoimme ne käytönnössä varovasti testiin parimme kanssa. Lopuksi meitä testattiin tekniikoiden soveltamisessa pädiharjoittelussa (vrt. potkutyynyt).