Tuntuuko, ettei vapaa-aika riitä palautumiseen ja hyvinvointiin?


Viime aikoina on tullut paljon puhuttua salilla ja sen ulkopuolella hektisen työelämän sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon vaikutuksesta hyvinvointiimme. Työt eivät pysy työpaikalla, vaan valuvat sänkyyn asti, kun pitäisi nukkua. Töiden jälkeen on aivan puhki kovan henkisen tai fyysisen rasituksen vuoksi, eikä mitään oikein jaksaisi tehdä enää loppupäivänä. Seuraavana päivänä töihin mennessä on väsyneempi olo kuin edellisaamuna. Sama voi jatkua ja yltyä pahimmassa tapauksessa loppuun palamiseksi eli ”burnoutiksi”, jollei muutosta tapahdu.


Ongelma on ollut mediassakin suuren huomion alla. Suomi ei myöskään ole ainoa maa, jossa tämä ongelma piinaa. Olen esimerkiksi keskustellut siitä muiden IMBA:n maaedustajien kanssa. Hekin ovat huolissaan. He ovat huomanneet, kuinka monella on ollut ajoittain hankaluuksia palautua työstä. Ehkä moni voi samaistua? Nostan käteni ylös.

Nojaten omiin kokemuksiini, opintoihini sekä tavoitteeseeni auttaa ihmisiä voimaan paremmin lähdin jälleen rakentamaan ytimekästä pakettia jokaisen avuksi. Työn kuormitus, työstä palautuminen ja hyvinvointi ovat kuitenkin melko monimutkainen yhdistelmä. Siinä vaikuttavat tunnetusti ainakin työn luonne, -olosuhteet ja vapaa-aika sekä näiden kaikkien yhteensovittaminen.


Mitään kauppamiehen tarjoamaa yhden pillerin ratkaisukeinoa ei kannata niellä – oikeastaan ne saa unohtaa kokonaan, jos etsii kestäviä kokonaisratkaisuja niin ongelmaan kuin ongelmaan. Työn sisältöön ja sen olosuhteisiin meillä voi olla vähäinen vaikutusmahdollisuus, joten käsittelen sen sijasta vapaa-aikaa: Miten vapaa-ajan sisällöllä voidaan auttaa työstä palautumista sekä omaa hyvinvointia?


Ehdottoman huomionarvoista on, että työstä palautuminen ja hyvinvointi vaativat vaivannäköä, itsetutkimista ja omistautumista. Vastoin yleistä mielitekoamme jäädä raskaan työpäivän jälkeen television eteen pötköttämään, tutkimus osoittaa, että lienee syytä harkita uudestaan. (ks. [1])


Ensinnäkin on hyvä tiedostaa, että paitsi vapaa-ajan määrällä, myös sen laadulla on merkittävä vaikutus työstä palautumiseen ja hyvinvointiin.


On siis hyvä olla röyhkeä riittävän vapaa-ajan varmistamiseksi, mutta sitäkin huolellisempi sen suhteen, miten vapaa-aikansa käyttää.

Vähäinenkin vapaa-aika voi olla tyydyttävää. Yksilöllisistä eroavaisuuksista huolimatta on löydetty universaaleja elementtejä, joista voi olla kaikille apua. Tässä on esimerkiksi viisi elementtiä, jotka kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon, kun miettii, miten vapaa-aikansa käyttää. [1]

  1. Irtautuminen - rentoutuminen

  2. Sosiaalinen yhteys

  3. Taidon hallinta

  4. Merkitys

  5. Hallinta

Kuva: Samuel Silitonga - Pexels

Irtautuminen tarkoittaa sitä, kuinka hyvin vapaa-ajan aktiviteetti vie ajatukset työstä, opiskelusta tai muusta kuormittavasta tekijästä muualle. Se palauttaa työssä ehtyneitä resursseja. Jos vapaa-aika on laadukasta, se vähentää työstä palautumiseen tarvittavaa aikaa [2].


Itseäni auttaa treeneissä täysi keskittyminen uuden oppimiseen, osaamisen kehittämiseen tai fyysiseen suoriutumiseen. Opettaessa keskityn täysillä itse treeniohjelmaan ja jäseniin. Eipä tule koulu- tai työasioita mietittyä. Toki minun täytyy irrottautua myös IMBA:n asioista: opettamisesta, seuran johtamisesta sekä kansainvälisestä toiminnastamme, joihin panostan kuin ne olisivat elinkeinoni.


Irtautuminen ei aina olekaan ollut niin helppoa. Muut harrastukseni, kuten lukeminen, syvällinen keskustelu ja mindfulness-meditaatio ovat onneksi auttaneet merkittävästi. On lisäksi tärkeää, että olotilasta tulee lopulta rentoutunut. Siksi esimerkiksi treenatessa on erittäin keskeistä panostaa kehonhuoltoon. Tärkeää on selvittää omalla kohdalla, mitkä aktiviteetit saavat ajatukset oikeasti muualle ja kehon rentoutumaan.


Sosiaalinen yhteys​​ tarkoittaa sitä, että olemme tekemisissä ​

​muiden ihmisten kanssa positiivisissa merkeissä. Yhteisöön kuuluminen, mielekäs yhdessä tekeminen ja keskustelu auttavat palautumaan, kunhan se on sellaista, josta nautimme.


Kun olemme vapaa-ajalla osana jotain itseämme suurempaa ja merkityksellistä kokonaisuutta, jaksamme paremmin töissäkin. Toisille sopivat esimerkiksi netin peliyhteisöt tai eläinystävät ja toisille vaikkapa urheiluseura tai vapaaehtoinen avustustyö. Itse nautin ihmisten tapaamisesta treeneissä sekä illanvieton merkeissä. Millaisesta sosialisoitumisesta sinä nautit?

Kun haastamme itsemme oppimaan ja hallitsemaan jonkun taidon, kehitymme ja kasvamme. Taidon hallitsemiseen tähtääminen tarjoaa itsensä ylittämisen kokemuksia, rikastuttaa elämäämme, lisää itsearvostustamme ja uskoa omiin kykyihimme sekä uudistaa henkisesti [3], [4].


Vaivannäkö ja omistautuminen taidon kehittämisessä siis todellakin kannattaa! Toki taidon oppimisen haastavuuden tulee vastata kykyjämme. Tällöin pääsemme ns. flow-tilaan, jossa harjoittelu on mielekkäintä ja tuloksellisinta [6].


Esimerkiksi treeneissä olemme hämmästelleet, kuinka puolitoista tuntia on jo hujahtanut, vaikka olimme kuvitelleet treenanneemme vasta puolisen tuntia. Minkä taidon opetteluun olet valmis omistautumaan, näkemään vaivaa? Mikä saa sinut flow-tilaan?


Merkityksen kokeminen​​ vapaa-ajan aktiviteetissa saa elämämme tuntumaan tärkeältä ja arvokkaalta. Merkitykselliset vapaa-ajan aktiviteetit vähentävät negatiivisia tunnetiloja samalla kun ne lisäävät positiivisia tunnetiloja ja tyytyväisyyttä elämään. On siis hyvä tunnistaa, mikä on itselleen merkityksellistä ja edistää sitä.


Itse koen merkitystä siitä, että saan yhdistettyä itseni ja läheisteni suojelemisen oppimisen ja opettamisen sekä vahvistumisen treenaamalla tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla kannan eteenpäin taistelukentillä yrityksen ja erehdyksen kautta syntynyttä perintöä, joka oli vaarassa kadota. Pohdi, millä tavoin vapaa-ajan aktiviteettisi tuovat sinulle merkityksellisyyden kokemuksia.

Hallinnan tunne on erittäin tärkeää, jottei vapaa-aika tunnu vain työpäivän jatkeelta. Kokemus aktiviteetin valinnan vapaudesta lisää hallinnan tunnetta. Treeneihin onkin pitkässä juoksussa hyvä lähteä vapaasta tahdosta ja innostuksesta, vaikka hetkellisesti itseänsä niskasta kiinni ottaminen onkin hyödyllistä!


Hyvä keino edistää omaa suhtautumistaan vapaa-ajan aktiviteettiin on miettiä, mitkä ovat siitä saatavat hyödyt, jotta sen valitsisi mielellään. Jos vapaa-aika ei tunnu vapaa-ajalta, voi hallitsemattomuuden tunne olla hyvinkin syynä.

On myös ulkoisia syitä hallinnantunteen puuttumiseen. Hallitsevatko esimerkiksi puhelin ja viihde-elektroniikka sinua, vai sinä niitä? (Jos epäilyttää, katso tämä: When Tech Knows You Better Than You Know Yourself.)


Huomasin itse pari vuotta sitten olevani puhelimeni ja sosiaalisen median renki. Sen vuoksi vapaa-aikani tuntui katkonaiselta. En ollut läsnä, jos puhelimeni oli läsnä. En siis aidosti elänyt kokemuksiani, vaikka saatoin jakaa niitä somessa. Kun puhelimeni piippasi, värähti tai välähti, nappasin sen tajuamattani käteeni ennen kuin piippaus ehti loppua. Turhan Facebook-ilmoituksen lukemisen jälkeen eksyin selaamaan vieläkin turhempia some-syötteitä. Ennen kuin toimit, pohdi, mitä haluat vapaa-ajaltasi.


”Mun täytyy/pitää tehdä tää juttu just nyt”, on myös hyvä henkilökohtainen esimerkkini. Opiskelut, työt, vastuut opiskelija-ainejärjestössä, opettaminen, treenaaminen ja seuran hallinnolliset hommat… Vastuita, velvollisuuksia ja tehtäviä kasautui taannoin niin paljon, että ne määräsivät vapaa-aikani ohjelman, koska taitoni ja aikani eivät riittäneet hallitsemaan niitä.


Vaikka olisi velvollisuuksia, niitäkin voi hallita karsimalla, organisoimalla ja järkevöittämällä tekemistään. Vähemmän on enemmän. Laatu ennen määrää. Ulkopuolisiin paineisiin ja odotuksiin alistuminen on hallinnasta luopumista.

Joskus enemmän on enemmän. Tutkijoiden mukaan mitä useampi elementti toteutuu, sitä enemmän vapaa-aika lisää hyvinvointia ja jopa tyytyväisyyttä omaan elämään [1].


Teemmekin kaikkemme IMBA Finlandissa, jotta:
  1. olemme ystävällinen yhteisö, jossa treenaaminen on mielekästä ja ajanvietto hauskaa;

  2. muista asioista irtautuminen on helppoa yhteisön sekä harjoitusten ansiosta;

  3. autamme jäseniämme kehittymään, kasvamaan ja ylittämään itsensä;

  4. edistämme ymmärrystä jäsenyyden ja harjoittelun merkityksellisyydestä;

  5. treenaaminen koetaan mahdollisuutena eikä velvollisuutena. Kannustamme hyödyillä, emme painosta uhilla.

Voisi sanoa, että olemme onnistuneet varsin hyvin. Jäsenpalautekyselyymme vastanneista:

94%:n mukaan treeneissä on hauskaa.

93% kokee kehittyvänsä taidollisesti/teknisesti.

81%:lle lajin oppiminen itsessään on merkityksellistä

88% mainitsi yhden treenaamisen ansioksi stressin purkamisen.

81% mainitsi yhden treenaamisen ansioksi arjesta palautumisen.


Näin autamme jäseniä palautumaan työstä ja lisäämään hyvinvointiaan. Vapaa-ajan aktiviteetin ei tarvitse olla tietenkään koko ajan sama. Me IMBA:ssa tarjoamme yhden tavan viettää vapaa-aikaa laadukkaasti.


Lähteet:

[1] Newman, D. B., Tay, L., & Diener, E. (2014). Leisure and subjective well-being: A model of psychological mechanisms as mediating factors. Journal of Happiness Studies, 15(3), 555-578. doi: 10.1007/s10902-013-9435-x

[2] Sonnentag, S., & Zijlstra, F. R. H. (2006). Job characteristics and off-job activities as predictors of need for recovery, well-being, and fatigue. Journal of Applied Psychology,91, 330–350.

[3] Stebbins, R. A. (1992). Amateurs, professionals, and serious leisure. Montreal: McGill-Queen’s University.

[4] Stebbins, R. A. (1997). Serious leisure and well-being. In J. T. Haworth (Ed.), Work, leisure, and well-being (pp. 117–130). London: Routledge.

[5] Stebbins, R. A. (2005). Choice and experiential definitions of leisure. Leisure Sciences, 27(4), 349–352.

[6] Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The psychology of optimal experience. New York: HarperPerennial.

[7] Csikszentmihalyi, M., & LeFevre, J. (1989). Optimal experience in work and leisure. Journal of Personality and Social Psychology, 56(5), 815–822.


#Hyvinvointi #Palautuminen #Yhteisöllisyys #MuayBoran

©2020 Muay Boran IMBA Finland.

Kaikki oikeudet pidätetään.

  • YouTube IMBA Finland
  • Instagram - IMBA Finland
  • Facebook - IMBA Finland